Startti ja epäröinti

Tälle palstalle voit laittaa kysymyksiä Agilitystä.

Valvoja: Peetsa

Startti ja epäröinti

ViestiKirjoittaja murmuu » 07 Maalis 2011, 15:17

Minulla on 1v8kk ikäinen lagotto uros, jonka kanssa ollaan agility aloitettu 7kk sitten. Koira on terävä (reagoi nopeasti ja voimakkaasti ympristön ärsykkeisiin) ja rohkea, mutta pehmeä. Liian kovaa kieltäminen saa sen täysin lamaannukseen, usein parempi vaihtoehto on rauhoittava matala kehotus. Sen seurauksena sillä pysyy luotto minuun (ei pelkää/epäröi tulla luokse/lähelle), pää kasassa ja se yrittää parhaansa mukaan toimia minun haluamallani tavalla ja omia mielihalujaan vastaan. Useimmiten se toimii hyvin ja koen, että minulla on vilkas ja terävä, oppivainen nuoriherra, jolla on toki paljon opittavaa, mutta jolla ei ole suuremmin tarvetta koetella minun asemaani lauman johtajana (välillä pitää toki hiukan kokeilla). Intoa ja rohkeutta piisaa ja siksi toisinaan tulee tilanteita, jossa korvat ovat hetkellisesti hukassa. Mutta siksi meille harrastaminen on hyvä juttu, lisäksi tokoa teemme omaksi huviksi, temputtelemme yhdessä (se on molemmista kivaa) ja tarjolla on aivopähkinöitä, jotta nokkeluutta voi käyttää rakentavasti. Muita koiria kohtaan koira on todella sosiaalinen. En ole koskaan kuullut sen murisevan toisille, se tekee näyttää kyllä paikkansa pehmeän sitkeällä tavalla, mutta ei ole koskaan ollut agreessiivinen tai pelokas. Se väistää koiramaailman konfliktit useimmiten alistumalla itse iloisen välinpitämttömästi ja jos toinen koira on oikeasti aggressiivisen painostava, se tulee hakemaan apua minulta. Ainoa asia, jota se aidosti pelkää on ilotulitteet ja sen seurauksena myös hetkellisesti pamaus. Pamaus on ok, kun se tajuaa, ettei se ollut ilotulitus ja taivas ei tipu niskaan.

Viikossa on agitreenit kahdesti ja treenit ovat aina hiukan erilaiset: toiset painottuvat yhteisthön ja radan menemiseen, toiset enemmän uusien, vaikeampien juttujen opetteluun (tiukat käännökset, uudet ohjausliikkeet, kontaktit tai kepit jne).
Agi on sille ollut koko ajan "se paras mahdollinen juttu". Se luikertelisi nahoistansa agikentälle, jos vain voisi. Pääsääntöisesti meidän ongelmana onkin minun oppiseni hitaus suhteessa koiran räjähtävään nopeuteen, oppimiskkyyn ja intoon. Miellyttäväksi homman on myös tehnyt se, että sen mielestä on ollut ihan parasta tehdä yhdessä. Nyt muutaman viikon on menty vastahankaan: ensimmäistä estettä se jää nuuskimaan, alittaa sen, hyppii esteet väärään suuntaan, jumittaa putkeen tai keskelle keppejä, A:n harjalle jne. Sieltä sitten on minun vedettävä uudella vauhdilla koira mukaan vaihtelevalla menestyksellä. Se sai nenilleen samaan aikaan treenaavalta bortsulta kentällä ja ajattelin, että epävarmuus johtuu siitä ja että homma hoituu toistamalla, ajan kanssa ja palkkamalla. Ja että pehmeänä ja pitkään muistavana se nyt vaan menee niin, koska aikaisempi säikähdys todella äkillisestä ja voimaasta ukkoskuurosta johtuen meni ohi juuri noin. Nyt luulen, että nokkelana se on hoksannut, että se saa enemmän huomiota ja aikaa kentällä, jos se hidastelee, ja sitten spurttaa, "epäröi" ja pohdiskelee. Se saa huomion minulta (motivointilelu/klikkeri ja namilla) sekä 2 ohjaajalta. Mikäs sen parempaa! Lisäksi saa juosta radan useampaan kertaan - hitaammin kylläkin. Samalla minun oma ohjaamiseni menee aivan pöpelikköön ja muuttuu kummalliseksi säntäilyn, painostuksen ja esteiden väärältä puolelta juoksentelun hämmentäväksi silpuksi. Viime treeneistä päätin lähteä ensimmäisen starttiyrityksen jälkeen kotiin. Meillä on selvästi menossa teinin testailukausi "kuka määrää ketä" agikentällä. Lähinnä pohdin sitä, että onko parempi lähteä kotiin vai vain keskeyttää vuoro ja pistää koira jäähylle odottamaan ja miten vedän tarkan rajan siihen, että pehmo ei vedätä sitkeydellään, mutta en joudu kuitenkaan sanomaan liian kovasti. Kotona on ihan eri meininki. Rälläys ja lällättely on agiradan juttuja. Yleisesti ottaen agiradan assosiaatiot on kuitenkin plussan puolella - siis koiralle tarkoittaa kivaa puuhaa ja namia. Nyt haluaisin sen kuitenkin vielä tarkenta koiran agin tarkoittavan koiran assosiaatioissa YHTEISTÖTÄ minun määrittelemälläni tavalla ja siitä saatua palkkaa. Yhteistä kivaa siis.
murmuu
 
Viestit: 17
Liittynyt: 10 Tammi 2011, 11:50

Re: Startti ja epäröinti

ViestiKirjoittaja LIKKA » 09 Maalis 2011, 08:56

Tällaisia tuli mieleen:
-käytä tutkittavana sellaisella ell:llä joka tutkii paljon urheilukoiria. Suunnitelma sitten sen mukaan onko koira kipeä.
-käy treeneissä ja pidä koira häkissä, mene kuivaharjoittelemaan äläkä huomioi koiraa mitenkään. Tätä ainakin muutama krt.
-kaikki ne pienet tottelemattomuudet vaikuttavat agi-kentällä, varsinkin kun on erityisen pehmeä koira, eli johtajuuden parantaminen(kouluttajan avulla), ei mene hukkaan. Jos vetää hihnassa, vaikkapa "vaan" häiriössä, se on iso ongelma.
-se että joku on tullut päälle voi vaikuttaa paljonkin
-älä tee lähtöjä niin että on koiria koirasi selän takana.
-leikkiikö koira kanssasi?
-tykkääkö olla häkissä, menee sinne mielellään ja tulee heti pois kun sanotaan?
"Ihminen on järjen vanki"
LIKKA
 
Viestit: 3144
Liittynyt: 14 Touko 2005, 21:58
Paikkakunta: Rautatieristeyskaupunki

Re: Startti ja epäröinti

ViestiKirjoittaja murmuu » 09 Maalis 2011, 11:24

Lonkkakuvat hyvällä ell on olleet mielessä jo pidempään. Nyt sain hyvän kimmokkeen ihan oikeasti varata se aika ja tsekata mahdolliset kivut.

Häkkiä en ole treeneissä käyttänyt. Mutta häkissä se tykkää kyllä olla. Minulle häkki on matkustusväline ja koiralleni "se turvallinen kolo, kun kaikku muuta siat muuttuu". Se menee sinne nukkumaan kotonakin, mutta kotona en sitä sinne koskaan sulje. Lentokonessa, junassa tai autossa se matkustaa häkissä tytyväisenä. Ja aina yhtä iloisena se sieltä tulee poiskin.
Meidän kentällä on laidoilla kiinnityspisteet, jossa se yleensä istuu kauniisti odottamassa. Jos tulen lähelle, niin alkaa välitön kohkaaminen, joten olen välillä otan sen treeneissä sivuun tokoilemaan ja siten tehdään häiriössä yhdessä juttuja, mikä onnistuu tosi hyvin. Minun viereeni rauhoittuminen agikentällä on sille vaikeaa, ja se on työn alla. Se tulee usein nojaamaan jalkaan tai kurkistaa jalkojen välistä ja tärisee innosta. Se pysyy paikallaan, jos saa "johdettua" sen energian jotenkin kosketuksen kautta minuun. Lisäksi mainittakoon, että ajoittainen maukuminen on sen erikoisalaa. Se siis ei hauku eikä inise vaan maukuu ja mouruaa. Koirani myös vaistoaa ja reagoi hyvin voimakkaasti siihen, jos olen itse hiukan väsynt ja jotenkin läsnä ja teen, mutta se paras tekemisen flow ja nauru puuttuu. Tuon koiran paras motivaattori on luullakseni, minun nauruni, leikkiminen ja temputtelu. Leikkiminen onnistuu ja leikkii mielellään: remputtaa joko hihnaa luvan kanssa tai lelua ja irroittaa kauniisti pydettäessä, temputtelee myös intoa puhkuen.
Perushuomioimattomuutta olen nostanut taas tapetille enemmän ja huomiota saa mm. malttiharjoitusten kautta ja palkaan vain, kun suorite on tehty nopeasti reagoiden ja juuri oikein. Pojalla on tapana koettaa oikoa hiukan. Sen se tietää itsekin ja korjaa suoritteen jo kulmakarvojen nostosta. Se lukee hyvin tarkkaan minun kehonkieltäni ja varmasti usein tulee tilenteita, joissa sanon yhtä ja tajuamattani viestin keholla toista, mikä on tietysti hämmentävää.
murmuu
 
Viestit: 17
Liittynyt: 10 Tammi 2011, 11:50

Re: Startti ja epäröinti

ViestiKirjoittaja murmuu » 18 Maalis 2011, 12:53

Muutamien lyhyempien treenien ja jäähdyttelyn/kuivaharjoittelun jälkeen saatiin hiukan edeistystä hommaan. Asiaan tosin saattoi vaikuttaa myös se, ettei päälle ryysinyt bortsu ollut treeneissä mukana. Saatiin tehtyä muutaman esteen sarjoja klikkerin kanssa. Vauhtia ja tekemisen iloa rupesi löytymään erityisesti kepeissä, joka on ollut koiran suosikki. Pujottelua mentiin jo ihan vauhdikkaastikin! Näyttäisi siltä, että meillä on edessä ihan reilusti työmaata epäröinnin kitkemisessä ja yhteistyössä, mutta nyt mentiin jo selvästi niitä esteitä, mitä pitikin. Nuuskuttelua ja epäröintiä on vielä paljon, mutta niin on aikaa opetella ja treenaillakin. Että kiitoksen paljoutta vinkeistä. Eilen lähdettiin treeneistä leveällä hymyllä iloisen ja kontaktihakuisen koiran kanssa. Ihan paras palkinto!
murmuu
 
Viestit: 17
Liittynyt: 10 Tammi 2011, 11:50


Paluu Agility

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa