Kuinka opit koviksen johtajaksi?

Tänne kaikki kysymykset ja jutut missä ei käsitellä jotain tiettyä ongelmaa.
Mä en kestä tätä rakkia,naapurit vihaa mun koiraa,lenkillä tuli ääliö omistaja vastaan,miten koulutan mieheni ja sukulaiset ym....
Onko koirani sairas,koirani söi sukan,sessun vatsa on kuralla,koiralla on masis, mitä teen?ym......

Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja Skaila » 12 Maalis 2012, 21:23

Hei!

Haluaisin lukea kokemuksianne siitä, miten opitte elämään kovan koiranne johtajana.
Hakutoiminnolla löysin ja luin jo ketjun, jossa kerrottiin elämästä kovan koiruuden kanssa,
mutta olen kiinnostunut erityisesti niistä yksittäisistä oivalluksen hetkistä, onnistumisista ja takapakeista,
jotka auttoivat teitä eteenpäin. Lisäksi kiinnostaisi kuulla PEVI-menetelmällä korjatuista koviksista,
joista on tullut kisaavia pk-koiria.

Olen siis etsimässä vertaistukea omaan "johtajuuskoulutukseeni". Kolmisen viikkoa sitten kävin 1,5-vuotiaan
vesikoiraurokseni kanssa Peetsan testissä ja sain vahvistuksen sille, mitä olin aavistellutkin. Minulla on upea,
kova ja rohkea koira, jolla toimintakykyä riittää vaikka muille jakaa. Herra Isoherra vaan sattuu olemaan
sen verran täynnä itseään, että nöyryys ei vielä tälläkään hetkellä ole niitä vahvimpia puolia :).

Koulutusjakso on vielä kesken ja sen jälkeen tarkoitus olisi saada tästä ihanasta otuksesta itselleni
toimiva haku- ja jälkikoira. Treenielämään palaamisessa minua jännittää erityisesti palkkaaminen.
Tähän saakka karvaepeli on nauttinut erityisesti taisteluleikeistä ja pyrkinyt joskus niissä dominoimaankin sitomalla.
Voikohan tällaista koiraa enää koskaan palkata taistelulla, vai alkaako porsas heti röhkiä?
Skaila
 
Viestit: 5
Liittynyt: 12 Maalis 2012, 17:51

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja porotyttö » 12 Maalis 2012, 22:22

Avaisitko tyhmälle tätä lausetta: Tähän saakka karvaepeli on nauttinut erityisesti taisteluleikeistä ja pyrkinyt joskus niissä dominoimaankin sitomalla.? :oops: :roll: :lol:
porotyttö
 
Viestit: 35
Liittynyt: 15 Marras 2011, 14:08

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja Skaila » 12 Maalis 2012, 22:38

Avaisitko tyhmälle tätä lausetta: Tähän saakka karvaepeli on nauttinut erityisesti taisteluleikeistä ja pyrkinyt joskus niissä dominoimaankin sitomalla.? :oops: :roll: :lol:


8) Ilomielin avaan. Etkö muka ole kuullut SM-bondagepalkkauksesta :lol:? Tarkoitin siis sitä, että joskus, kun olen palkannut motivointipatukalla, koiraa on kiinnostanut enempi kietoa etutassuja ohjaajan jalan ympäri kuin varsinaisesti taistella siitä patukasta.
Skaila
 
Viestit: 5
Liittynyt: 12 Maalis 2012, 17:51

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja Soleia » 12 Maalis 2012, 22:56

minun jo edesmennyt uros oli erittäin kova ja dominoiva, luonnetestissä vetäisi yli 260 pistettä.. en muista tarkkaa lukua, siitä on niin kauan aikaa jo.

mutta oli siis toimintakykyä vaikka muille jakaa ja ei sellaista asiaa koko sen elämän aikana tullut jota se olisi kavahtanut saati pelännyt...

oli erittäin haastava koulutettava, monet itkut sen kanssa tuli ensimmäisen kahden vuoden aikana..

kun koiran sain toimimaan, siitä tulikin sitten elämäni koira, ei parempaa olisi voinut toivoa.

toimi joka tilanteessa, sen kanssa oli ilo mennä minne vaan ja tehdä mitä vaan kun oli niin reipas ja rohkea.

kasvatin koiran koko sen elämän ajan pevi periaatteella, mutta silti se laittoi minut haasteen ja hampaiden eteen siinä vuoden iässä.... ja oli sen lopetuskin lähellä, muistan erityisesti pari kertaa, toisella kertaa se ylireagoi ja hyökkäsi kaverini kimppuun keittiössä (kaveri oli uhkaava minua kohtaan), sattui vaan niin ikävästi että koira puri naamaan, poski, huuli ja leuka auki kaverilta ja sitä veren määrää..... kiire siinä tuli päivystykseen paikattavaksi ja mónta plastikkakirurgia käyntiä.... onneksi vakuutus korvasi.... ja kaveri ei tehnyt rikosilmoitusta kun maksoin kaiken ja saatiin asia sovittua... koira oli tällöin noin 1,5 vuotias.

hyökkäili myös lenkeillä (remmissä) vastaantuleviin ihmisiin, mutta ei niinkään koiriin..

kävi myös minun päälleni, jolloin jouduin viemään homman loppuun isäni kauhistuneen katseen alla. minulla shortsit ja t paita, makasin koiran päällä ja se raapi kaikki käteni ja jalkani verille sekä puri ranteisiini ennenkuin sain siitä otteen että ei pystynyt liikkumaan... luovutti, ja minä voitin. tämän episodin jälkeen ei ikinä enää ongelmia ollut ja koulutus alkoi sujumaan loistavasti. noin kaksivuotias se oli tällöin.

tässä pahimmat tapaukset sen kanssa, muita pienempiäkin toki oli..

tuhosi myös asunnon ja irtaimiston, sitä ei pidellyt tarhat, ei portit eikä ovet.... olisittepa nähneet kämppäni silloin.... joka puolella oli lukkoja ja hakoja ym turvatarpeistoa :D

pentuna oli merkit jo näkyvissä mitä tuleman pitää, nosti jalkaa jo 9 viikkoisena kuin aikuinen koira, puri lekuria ekoilla rokotuksilla sormeen ja sellaista.....

en kuitenkaan luovuttanut, rakastin koiraa niin hulluna, koska tiesin että se vaikka kuolee puolestani jos tarvitsee..

koirasta tuli siis loisto harrastuskaveri sen jälkeen kun minun kanssa otti yhteen, harrastettiin ja kilpailtiin agilityssä, jäljellä ja suojelussa.

kulki minulla kaikkialla irti, ja luotto koiraan oli 100 %. kävin sen kanssa toripäivilläkin viikoittain kun asuimme keskustassa ja mummot syötti sille makkarakojulla herkkuja :lol:

kenelläkään ei ollut asiaa minun autoon tai asuntoon eikä edes pihaan jos en ollut paikalla itse. koira ei ainoastaan uhkaillut vaan toteutti uhkauksensa, sillä oli paljon sellaista hiljaista dominointia ja agressioo, ja kun opin tätä lukemaan niin koirakin rentoutui ja vieraat oli ihan jees jos minä ne hyväksyin. ei mennyt kenenkään rapsuteltavaksi, lähti vain pois jos joku yritti sitä kutsua luokseen.

oli kertakaikkisen hankala koira kaikin puolin, mutta niin rakas ja tärkeä.

kerran se sai minua keskustassa puolustaakin kun baarin ohi illalla kävellessämme joku humalainen kävi uhoamaan. ja sehän puolusti.. poliisin paikalle saapuessa poliisisetä kehui että "loistokoira", eipä tarvitse sinun koskaan pelätä sen kanssa kulkiessasi". silloin tunsin ylpeyttä ja itkeä tirautin kotimatkalla koska koira käyttäytyi niin upeasti.

nukkui sängyssä minun kanssa, melkeimpä söi samalta lautaseltakin, mutta ei ikinä ongelmia ollut kun johtajuus siirtyi vallan minulle kahden vuoden tahkoamisen jälkeen :P

tässä meidän tarinaa, maailman paras ja rakkain ystävä oli Luca koira.

nyt kasvamassa samankaltainen, ei tosin näin haastava (vaikka haastetta onkin), ja tää nykyinen on narttu. joten siksikin helpompi.

en edes halua helppoa koiraa, minä vaadin koiralta luonnetta ja pentuakin kun etsin niin nimenomaan hain kovaa ja dominivaa sekä toimintakykyistä ja rohkeaa luonnetta.

paljon opetti Luca minulle, ja päivääkään en sen koiran kanssa vaihtaisi pois.

pitkä on sepustus, mutta miten tän voi edes lyhyesti kertoa :roll:

ikävä on suuri, sanaton. uurnassa makuuhuoneessa nukkuu sängyn vieressä, ja sydämessä ikuisesti elää Luca :cry:
Soleia
 
Viestit: 68
Liittynyt: 10 Loka 2011, 18:38

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja Soleia » 12 Maalis 2012, 23:00

heh, meilläki on esiintynyt tota S/M Bondage palkkausta :lol:

mut se loppui kun johtajuus siirtyi mulle vallan, ja sitte taisteltiin normaalisti sen jälkeen aina.
Soleia
 
Viestit: 68
Liittynyt: 10 Loka 2011, 18:38

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja porotyttö » 13 Maalis 2012, 08:03

Aaa, nyt selkis :lol: :wink: Ajattelinkin että mitä toi sitominen tarkottaa... Tää nyt ei liity keskusteluun mutta osaako joku neuvoa jotain hyvää sivustoa missä oltaisiin käyty lelulla palkkaamista läpi?
porotyttö
 
Viestit: 35
Liittynyt: 15 Marras 2011, 14:08

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja Skaila » 13 Maalis 2012, 12:41

Soleia: Huh! Aikamoinen tarina ja aikamoinen Koira. Tämä oma kovikseni ei onneksi ole arjessa eikä Peetsan testissä ilmentänyt aggression häivääkään. On siis ollut hirmu "mukava" pomottaja, ja siksi dominointia on ollut aika vaikea huomata. Treeneissä olen alusta saakka tuskaillut, että miksi tuota ei kiinnosta minun kanssani töitä ja miksi se on niin tuuliviiri. Välillä on täysillä mukana ja välillä katsoo minua kuin halpaa makkaraa. Paljon pistin oman taidottomuuden piikkiin (koira on minulle ensimmäinen), mutta palkkauksen kanssa on tehty hurjasti töitä. Kokeneemmat ovat kyllä nähneetkin, mistä meidän homma oikeasti kiikastaa.

Porotyttö: Sivustoja en osaa vinkata, mutta suosittelen lukemaan ajatuksella Salme Mujusen kirjan Saalisvietti koiraharrastuksessa. Sitä lueskelin itse ahkerasti, kun rupesin pohtimaan palkkausasioita.
Skaila
 
Viestit: 5
Liittynyt: 12 Maalis 2012, 17:51

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja porotyttö » 14 Maalis 2012, 09:35

Okei kiitos! 8)
porotyttö
 
Viestit: 35
Liittynyt: 15 Marras 2011, 14:08

Re: Kuinka opit koviksen johtajaksi?

ViestiKirjoittaja Soleia » 14 Maalis 2012, 19:42

no tää koira olikin ihan ääritapaus, tuskin sellaista saan koskaan enään käsiini. vaikka sitä haluaisin ja yritänkin varmasti ikuisesti etsiä...

samankaltaisia koiria löytyy onneksi, mutta ehkä elämässään saa vaan kerran omistaa sen kaikinpuolin täydellisen koiran.

vaikka varmasti suuremman osan mielestä tuollainen koira on kaukana täydellisestä. mutta eipä sitä moni uskonut kun koiran nuoruudesta kerroin ja he siinä katselivat mallikelpoisesti käyttäytyvää koiruutta, joka toimi ajatuksen voimalla :lol:

eipä mulla ole Lucan jälkeen ollut koiraa joka esim tottisliikkeitä tai esineruudun olisi oppinut vain katselemalla toisen koiran suoritusta! että kuka sitten kouluttikaan, koira tais olla itseoppinut :roll:

minun neuvoni ainakin on kovisten kanssa se että älkää koskaan antako periksi jos koirasta haluatte toimivan, ja koskaan ei saa perääntyä jos koira lähtee haastamaan. kannattaa opetella tarkasti lukemaan koiran elekieltä, sillä pääsee jo pitkälle.
pitää olla aina varma siitä mitä tekee, ei saa osoittaa koiralle että on epävarma tai pelokas, hyvä johtaja ei myöskään koskaan rankaise turhaan tai ole väkivaltainen. aina pitää olla reilu ja koiran luottamuksen arvoinen, sillä eikös sitä sanota että koira on kuin peilikuva omistajastaan :twisted: ja mun mielestä ilman luottamusta ei ole yhtään mitään.
Soleia
 
Viestit: 68
Liittynyt: 10 Loka 2011, 18:38


Paluu Tunteiden turnajaiset+Koiran koipea kivistää

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa