kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvitaan!

Tänne kaikki kysymykset ja jutut missä ei käsitellä jotain tiettyä ongelmaa.
Mä en kestä tätä rakkia,naapurit vihaa mun koiraa,lenkillä tuli ääliö omistaja vastaan,miten koulutan mieheni ja sukulaiset ym....
Onko koirani sairas,koirani söi sukan,sessun vatsa on kuralla,koiralla on masis, mitä teen?ym......

kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvitaan!

ViestiKirjoittaja meppis » 02 Heinä 2013, 21:40

Elikkäs aloitan taustan kertomisella, yritän kirjoitella mahdollisimman tiiviisti jos osaan.
Meillä on kaksi tiibetinterrieriä joista nuorempi M 4,5v on tullut meille pentuna. Toinen L, nyt reilu 8v, on tullut meille syksyllä 2011. Kodinvaihdon syynä oli se että omistaja joutui muuttamaan maalta, omakotitalosta kaupunkiin, kerrostaloon, eikä tibbe L sopeutunut muutokseen. Omakotitalo oli sjainnut rauhallisella alueella ja siellä koira sai olla vapaana pihalla, talossa oli myös muita koiria ja kissoja. Muutossa mukana muutti myös kaksi muuta koiraa jotka sopeutuivat kaupunkioloihin. L ei sopeutunut kerrostaloon, haukkui paljon ja myös kaupungilla haukkui toiset koirat ja liikenteen yms. L oli lapsiin tottunut ja meille tullessa meillä oli 2v poika ja 9kk tyttö, meillä olleen koiran kanssa oli alussa pientä "kaapin paikan" katsomista mutta nopsaan tulivat hyvin juttuun. Myös lasten kanssa arki alkoi sujumaan hyvin, pari kertaa alussa poika juoksi koiraa kohti/päälle tämän nukkuessa ja L rähähti/murahti, mutta poika ja koira oppivat toisiltansa ja vastaavia tapauksia ei alun jälkeen tullut. L oli pulskassa kunnossa meile tullessaan ja koitettiin saadakin painoa hieman tippumaan. Kesän L oli ollut eri paikoissa hoidossa (kasvattajalla, omistajan vanhemmilla) koska oman omistajansa luona kaupungissa ei pystynyt olemaan. Meille tullessa huomasimme L:llä niskassa olevan paksuuntuneen "laatan", tähän emme syytä löytäneet, asiasta mainitsimme eläinlääkärillekin asioidessamme L:n kanssa mutta siihenkään ei kommenttia tullut mistä olisi johtunut. Ihossa oli tummia (lähes mustia)alueita/pilkkuja mahan alla, illmeisesti jotain "sammalta" eläinlääkärin mukaan eivätkä ne näyttäneet vaivaavan L:ää mitenkään. Karva oli ohutta, kuivaa ja hentoa, lyhyenä pidetty. Ikäänsä nähden L oli leikkisä ja reipas koira, varsinainen seurakoira, halusi olla lähellämme lähes koko ajan kotona ollessamme kun M saattoi helpostikin vetäytyä omaan paikaansa unille kuten ennen L:n meille tuloakin.

Kevättalvella 2012 L :ltä piti leikkauttaa eläinlääkärillä kynnet koska olivat edellisellä omistajalla olleet pitkähköt ja ne myös vuosivat herkästi verta lyhentäessä. Yksi kynsistä tulehtui operaation jälkeen ja se jouduttiin poistamaan. Tämän jälkeen koiralle tuli kohtutulehdus, johon syötettiin kaksi kuuria antibioottia ja leikattiin lopulta. Tämän operaation jälkeen L oli jonkin aikaa kunnossa, maksa-ja munuaisarvot olivat koholla kohtutulehduksen aikaan ja niitä kontrolloitiin, Maksa-arvo laski viitearvoihin kontrollien aikana ja munuaisarvokin laski lähelle raja-arvoa niin ettei sitä tarvinnut enää erikseen kontrolloida. Keväällä ja alkukesästä L:n silmät rähmivät reilusti ja oli myös kunnon mahatauti, väliin oli terveempi kausi. Loppukesästä/alkusyksystä L ontui toista etutassua, tietääksemme ei ollut stä mihinkään loukannut, viikon levon jälkeen tilanne oli jalan suhteen ok. Meille syntyi kolmas lapsi syksyn aikana ja L:llä alkoi tulla iho-oireita, hilseilyä, länttejä jotka kutisivata ja lopulta alkoi olla märkiviä länttejä. Alkuun ihoa hoidettiin antibiooteilla ja syynä pidettiin mahdollisesti stressiä kaikista sairasteluista, kodinvaihdosta ja uudesta perheenjäsenestä. Ensimmäinen kuuri paikalliselta elinlääkäriltä oli liian lyhyt ja toinen eläinlääkäri määräsi pidemmän antibiootin ja otettiin samalla perusveriarvot sekä kilpirauhasarvot. epäilynä oli myös mahdollinen allergia, vehnä yms.

Verikokeiden tulokset tulivat joulun alla ja niissä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, arvot olivat eläinlääkärin mukaan todella alhaiset. Lääkitys aloitettiin thyroxinilla. Iho alkoi vähitellen parantua, karvanlähtö vähenemään ja L alkoi olemaan melkoinen energiapakkaus, aamuyölläkin olisi ollut valmiina leikkiin. Tammikuussa L alkoi haukahtelemaan pojallemme, silloin 3,5v, satunnaisesti. Samaan aikaan kävi niin että poika juoksi eteensä katsomatta ja törmäsi sitteriin jossa oli perheen pienin, vajaa puolivuotias vauva ja liitimmekin haukun ensin tähän tapahtumaan eli L olisi varoittanut/suojellut vauvaa jollain lailla.
L joi reiluhkosti ja kontrollikokeissa todettiin L:n menneen liikatoiminnan puolelle ja lääkitystä pienennettiin, myös iho-oireili hieman ja siihen määrättiin antibiootti, anaalit vaivasivat myös, L hinkkasi takamustaan useasti päivän aikana lattiaan. Tammikuun lopussa kontrollikäynti jolloin iho oli ok, niskassa ollut laattakinm oli lähes "sulanut" (myöhemmin paksuuntui kyllä takaisinpäin mutta ei alkutilanteeseen asti). Helmikuun loppupuolella uusi kontrollikäynti jolloin otettiin verikokeet ja myös anaalit tyhjnnettiin paksusta eritteestä. Muistaakseni tuolloin kilpirauhasarvot olivat viitearvojen sisäpuolella mutta ylärajalla joten lääkitystä pienennettiin mm. L:lla jatkuneen haukkumisen, tihentyneen hengityksen/läähätyksen ym, oireilun vuoksi. L myös alkoi "jännittymään" lenkillä helposti eli kun kaukaa jo huomasi toisia kulkijoita niin vartalo tuntuu jännittyvän ja varsinkin toisia vastaantulevia koiria kohtaan aloittaa melkoisen rähinän.

Maaliskuussa L näksäytti poikaamme jalkaan kun olin viemässä poikaa jäähylle huonon käytöksen vuoksi, L tuli "komentamaan" poikaa. Myös toista koiraamme M:ää kohtaan alkoi olla ärhentelyä ja kun M:ää komensi jostain enempi niin L tuli "komentamaan2/paimentamaan mukaan, ärähti, koitti näykkäistä M.ää ym. Maaliskuun kontrollikäynnillä todettiin arvojen olevan viitearvojen puolivälissä joten lääkemäärä olisi ok. Thyroxin vaihdettiin fortyhyroniin, joka on nimenomaan koirille tarkoitettu kilpirauhaslääke, ja pitäisi näinollen sopia paremmin.

Tilanteen toivottiin rauhoittuvan lääkkeenvaihdon myötä mutta haukkuminen jatkui edelleen, L oli myös alaknut murahdella ja haukkuakin jopa yöllä kun poika puhui unissaan. Koulutuksela yritettiin päästä eroon haukusta, komennettiin L pois huoneesta, meidän luota, aina kun alkoi haukkumaan. Kehuttiin kun oli haukkumatta, pojan silitellessä ja rapsutellessa L:ää (aikuisen ollessa vieressä) kehuttiin, ym.ym. Rauhoittavaakin kokeiltiin kasvattajan neuvodta, alkuun oli käytössä adaptil(?) haihdutin ja eläinlääkärin neuvosta kokeiltiin myös tabletteja serene um tms. L nukkui hieman enemmän ja ehkä hieman sikeämminkin mutta haukkunien ja muu häiriökäytös ei muuttunut miksikään.

Elämä oli siis jatkuvaa haukkumista L:llä ja jonkinlainen paimennusvietti tuntui olevan kovasti päällä eityisesti poikaamme ja myös M:äää kohtaan. L myös hengittää usein tihesti ja joskus läähäättää todelle kovaa vaikka ei pitäsi olla lämminkään. Iho ja karvapeite ovat kyllä nyt olleet kunnossa. Aiemmin M:n ja L:n ruokakupit olivat kodinhoitohuoneessa mutta talven ja kevään kuluessa L alkoi mennä M:n kupille ja koirilla alkoi tulla melkoisiakin rähinöitä ruokakupeilla joten siirsimme kupit eri huoneisiin. Kasvattajaan olimme yhteydessä ja hän on meitä kovasti pyrkinytkin auttamaan ja antamaan vinkkejä tilanteessamme. Myös entiselle omistakjalle kirjoittelin kuulumisia ja tiesi haukkumisesta ja jonkin veran muustakin. Kasvattaja olikin aivan kauhuissaan näksäytyksestä koska oli kuitenkin ollut L:ää lähellä koko ajan ennen meille tuloa ja tiesi koiran aiemman luonteen olevan aivan erilainen. Olen yrittänyt etsiä tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja varsinkin siitä kun lääkitystä ei saada kohdillee ja tulee sivuoireita ym. mutta en ole niitä kokemkuksia juurikaan löytänyt.

L on hieman rauhallisempi meidän molempien ollessa kotona mutta varsinkin kun mies on poissa niin L on entistä haukkuherkempi. L hakeutuu edelleen paljon meidän seuraan ja läheisyyteen ja kun talossa asustaa kaksi vilkasta lapsi ja yksi konttaava niin haukkua riittää, vauvalle Ll ei hauku, hyvin harvoin tytölle, lähnnä haukku kohdistuu poikaan joka toki on joukon vilkkain tapaus eikä monestikaan muista eteensä katsoa mennessään.

Mietimme uuden kodin hankkimista L:lle, sellaista jossa ei olisi lapsia eikä muita eläimiä, mieluiten yksinäinen nainen omakotitalossa( L kiintyy erityisesti naisiin), olisiko siinä ratkaisu, toisaalta kun oireilu tuntuu olevan nin sidoksissa kilpirauhaseen aloitettuun lääkitykseen on hyvin vahva epäily muuttuisiko tilanne miksikään uudessa kodissa, tulisi vain lisää stressiä uudesta tilanteesta. Ja koska Ln käytös on hieman arvaamatonta ym. emme lähteneet uutta kotia lopulta etsimään. Soitin meille hoitaneelle eläinlääkriasemalle kertoakseni ettei meillä taida enää muuta vaihtoehtoa olla kuin laittaa L uneen. Puhelimessa olleellla eläinlääkärillä oli omakohtaista kokemusta oman koiransa suhteen, tosin hieman päinvastaisesti eli koiralla oli kokeiden mukaan arvot ok mutta hoitovastetta ei eli lääkitystä oli jouduttu nostamaan useammastikin. Eläinlääkäri kehottikin kokeilemaan vielä lääkeannoksen pienentämistä, läkiys oli tulloin 3/4 tablettia päivässä (annettiin 1/2 aamulla ja 1/4 illalla) tiputettiin tuolloin annos puolikkaaseen tablettiin. Tällä mentiin juhannukseen asti, ilman näkyvää muutosta, positiivista sentään ettei myöskään iho-oireita tullut lääkeannoksen pienentämisen myötä. Koska ei toivottu käytös ei muuttunut miksikään, lääkeannos on nyt tiputettu pienimpään mahdolliseen eli 1/4 tablettiin päivässä.

Viimeisimmän kerran ole ollut viime viikon lopulla yhteydessä eläinlääkäiin (eri kuin toukokuun lopulla oli paikalla) ja hän ei juurikaan toivetta antanut tilanteen muuttumiseen kun ei tuo puolikkaaseen lääkkeeseen tiputtaminenkaan ollut tilannetta muuttanut vielä mitenkään. Oikeastaan ainoa vaihtoehto oli että lpettaa koko lääkitys ja käydä neljän viikon päästä kontrollissa tai jos tulee iho.oireita tms vajaatoimintaoiretta niin olla yhteydessä eläinlääkäriin. Arvojen mukaan siten katsoa mitä voisi tehdä ja ei toivotun käytöksen ja oireilun pitäisi tietystikin loppua aika pian. Eläinlääkäri epäili olisiko kodinvaihtostressi iskenyt L :Lle vasa nyt. epäily on että L on sairastanut vajaatoimintaa jo meille tullessa ja olisi sillouin ollut niin flegmaattinen että stressi iskisi näin jälkijunassa. Koska arvot olivat alussa reilusti alakanttiin ei eläinlääkärin mukaan muukaan syy kuin kilpirauhasen vajaatoimta tuota alhaista asrvoa selitä (muutin sairaudet voivat arvoon hieman vaikuttaa). Toki jotain muuta lisäksi olevaa sairautta ei voida täysin pois sulkea mutta ehdotusta jatkotutkimuksiinkaan ei olla saatu.

Kun löysin tämän koiraneuvolan nyt niin päätin kirjoittaa tänne ja kysellä olisiko kenelläkään kokemuksia mistään vastaavasta tai mitään vinkkejä mitä voisi vielä miettiä. Mahdottomiin ei tätä tilannetta voi pitkittää koska L:n käytös on sellaista että meillä on ajateltava lasten turvallisuutta ja nyt jodumme olemaan koko ajan varuillamme tilanteen suhteen.
meppis
 
Viestit: 3
Liittynyt: 01 Heinä 2013, 12:49

Re: kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvita

ViestiKirjoittaja Lippe » 03 Heinä 2013, 01:33

Mikäli koiralla todella on kilpirauhasen vajaatoiminta, on lääkitys ainoastaan palauttanut sen normaalin energiatason, eli se on muuttunut takaisin omaksi itsekseen. Arvojen ollessa alhaalla se aiheuttaa flegmaattisuutta ja yleistä vedottomuutta, joten se ei ole silloin myöskään jaksanut toteuttaa itseään ja opittuja käytösmallejaan.

Tämä opittu käytösmalli aiheuttaa sen käytöksen, ei lääkitys. Mikäli menee ajoittain liikatoiminnalle, on toki silloin syy liiassa lääkityksessä, mutta tämä todetaan veriarvoista, ei käytöksen perusteella.

Jos koiralla todella on kilpirauhasen vajaatoiminta, on tuskin hyvä ajatus lopettaa lääkitystä. Kilpirauhasen vajaatoiminta heikentää herkästi myös sydämen toimintaa, varsinkin jos lääkitys ei ole riittävä tai sitä ei ole lainkaan. Lopulta koiralla on sekä kilpirauhasen, että sydämen vajaatoiminta.

Koiran käytökseen en enää konsultoisi eläinlääkäriä vaan hoitaisi PeVi -kouluttajalla perheen ja koiran väliset suhteet kuntoon. Eläinlääkärit hoitavat kliinistä terveyttä, luonne- ja käytöspuolen apu tulee hakea muualta.

Teidän koiranne ei anna teidän itse kasvattaa lastanne ja toista koiraanne vaan se katsoo että sillä on valtuuksia puuttua lastenne käytökseen näpsimällä häntä. Koira siis yrittää määrätä talossa. Nyt pitäisi muuttaa omaa käytöstä koiraa kohtaan PeVi-kouluttajan neuvojen avulla ja alkaa järjestää asiat niin päin, että koira lopettaa olemasta pissäpäinen päällikkö ja antaa johtajuuden avaimet perheen aikuisille.
Eli sama suomeksi: ottakaa valta pois siltä koiralta niin huono käytös loppuu. Jos sen sallitaan toimia kuten se toimii, se tulee sitä myös jatkamaan.
Lippe
 
Viestit: 739
Liittynyt: 21 Kesä 2006, 21:25

Re: kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvita

ViestiKirjoittaja meppis » 03 Heinä 2013, 22:04

Kun häiriökäyttäytyminen jatkui ylikierroksilla käynnin jälkeen arvojen laskettua viite arvojen keskivaiheille niin toki eläinlääkäri totesi koiran olevan nyt oma itsensä. Kasvattaja ja edellinen omistaja eivät koiraa tunteneet "omaksi itsekseen" kerrottuamme jatkuvasta haukkumisesta, kasvattaja tosiaan kauhistui todella kuultuaan näksäytyksestä että mikä on L:lle tullut, ei todellakaan ole koskaan ennen mitään vastaavaa tehnyt. Arvoitus tosiaan on kuinka kauan L on kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsinyt ennen meille tuloa. Kuten kirjoitinkin niin L oli tullessaan ja meillä ollessaan ennen diagnoosia reipas ja eläinlääkärikin totesi olleensa epäileväinen kilpparimahdollisuudesta koska koira ei todellakaan ollut laiska tms. kuten yleensä vajaatoiminnasta kärsivä on. Lihava kylläkin mutta edellinen omistaja kertoi että varsinkin hänen vanhempansa antoivat herkku ruokaa koiralle ja ruokahalu oli tosiaan hyvä joten sekään ei ihmetyttänyt.Meillä alkaneet iho-oireet olivat ainoa merkki vajaatoiminnasta.

Heti alusta alkaen kun haukkumista alkoi tulla niin kielsimme koiraa ja kasvattajan neuvosta komensi me koiran aina pois siitä tilasta missä olimme jos alkoi haukkumaan. Koira meni toiseen huoneeseen, tuli takaisin, aloitti haukun, komensin pois, totteli, tuli takaisin , komensin ja tätä samaa rumbaa jatkui vaikka kuinka pitkään. Myös kokonaan eri tilaan laittamista niin ettei päässyt meidän luo on kokeiltu. Samaa kieltämistä ja huoneesta pois komentamista on tehty tässä jo aika monta kuukautta lukemattomia kertoja päivittäin, ilman että sillä olisi ollut minkäänlaista vaikutusta. Vastaavasti hyvästä käytöksestä kehutaan. Mielestämme emme siis ole koiran käytöstä hyväksyneet missään välissä. Pojalle teroitettiin entistä enemmän kuinka koiria hoidetaan ja sekä poikaa että koiraa kehuttiin esim. rapsuttelutilanteessa. Poika on myös saanut antaa koiralle ruokakuppia, "kouluttaa" pyytämällä tassun antamista jne. Se jäi myös mainitsematta että ulkona, aidatulla pihalla ei L:llä ole haukkumista poikaa kohtaan. Toinen koirista me käy joskus hiekkalaatikolla kaivamassa ja kun koiraa komentaa pois tulee L ärhentelemään tilanteeseen helposti. Tytöllemme L haukkuu harvoin,eikä tule komentelemaan vaikka tyttöä joutuukin komentamaan ainakin yhtä usein päivittäin kuin poikaakin. Tyttö ei ole aivan niin liukasliikkeinen kuin poika vaikka vauhtia ja ääntä hänestäkin lähtee.

Alkuun epäilimmekin että ylikierroksilla olleessaan olisi pahan tavan ehtinyt oppia ja siitä alettiin kouluttamaan pois parhaalle mukaan mutta koska mistään ei ollut apua on ajatukseksi noussut yksinkertaisesti se että lääkitys ei L:lle sovi. L:n oireet, hermostuneisuus, läähätys, aggressiot, runsaahko juominen välillä ovat kaikki myrkytysoireita, mutta myrkytys ikään ei eläinlääkärin mukaan voi olla koska lääkitys ei ole niin suuri.

Toki Pevi kouluttajaa voisi ajatella mutta asumme "susirajan tällä puolen" eikä kyseisiä ammattilaisia näillä seuduin tietääksemme ole. Vinkkejä toki otetaan vastaan.
meppis
 
Viestit: 3
Liittynyt: 01 Heinä 2013, 12:49

Re: kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvita

ViestiKirjoittaja meppis » 03 Heinä 2013, 22:21

Tosiaan L tuntuu pelkäävän poikaa enemmän kun on vilkas ja isoääninen, eikä monestikaan katso eteensä kulkiessaan. SN vuoksi L vaikuttaa pelkäävän/olevan hermostunempi pojan suhteen. Tyttö on rauhallisempi liikkuja kuitenkin.
meppis
 
Viestit: 3
Liittynyt: 01 Heinä 2013, 12:49

Re: kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvita

ViestiKirjoittaja Lippe » 04 Heinä 2013, 01:38

komensimme koiran aina pois siitä tilasta missä olimme jos alkoi haukkumaan. Koira meni toiseen huoneeseen, tuli takaisin, aloitti haukun, komensin pois, totteli, tuli takaisin , komensin ja tätä samaa rumbaa jatkui vaikka kuinka pitkään. Myös kokonaan eri tilaan laittamista niin ettei päässyt meidän luo on kokeiltu. Samaa kieltämistä ja huoneesta pois komentamista on tehty tässä jo aika monta kuukautta lukemattomia kertoja päivittäin, ilman että sillä olisi ollut minkäänlaista vaikutusta. Vastaavasti hyvästä käytöksestä kehutaan. Mielestämme emme siis ole koiran käytöstä hyväksyneet missään välissä.


Kun luet yllä olevan kirjoittamasi tekstin, voitko sanoa, että asia on mennyt koiralle perille??
Eli et, eli ongelma on siinä että "koiran mielestä" on aivan eri asia kuin "teidän mielestänne". Nyt kun tilanne on se, että te ette ymmärrä kuinka koira ajattelee ettettekä näin ollen myöskään osaa toteuttaa keinoja, joilla sen kaikenlaiseen ei-toivottuun käytökseen voidaan vaikuttaa, olisi tärkeää hakea apua PeVi-kouluttajalta, joka osaisi opastaa teitä sekä koiraa kädestä pitäen. Nettineuvot ovat mahdottomia tilanteissa, joissa ei sekunnissa päästä puuttumaan ja huomioimaan kaikkea mitä ihmiset versus koira versus ihmiset kulloinkin tekevät ja miten ne/he käyttäytyvät ja annettuihin ärsykkeisiin suhtautuvat.

Poikanne on säikäyttänyt (tai horjuttanut) koiraa, se pitää poikaa epäluotettavana (eli poikana, joka kehtaa hyppiä sen nenille ja olla epäkunnioittava Hänen Suurta Arvoaan kohtaan) ja teitä siinä samalla, koska ette silmin nähden "sen mielestä" kykene kasvattamaan poikaanne ja josta syystä koiran täytyy "sen mielestä" puuttua asiaan itse nostamalla pojan olemassaolosta ja arveluttavasta käytöksestä kauhea mekkala ja häly.

Jos te nyt kertoisitte koiralle "koiran mielestä" selkeästi, ettei moinen polisiin rooli kuulu sille millään lailla ja että NYT sille pistetään kerralla loppu, niin se voisi huoahtaa helpotuksesta ja rauhoittua ja antaa ohjat teille. Mutta kun tätä ei niin vaan tehdä vaan te tarvitsette siihen apua, jotta asia tulee varmasti kaikille osapuolille ymmärretyksi.

Vastaavasti hyvästä käytöksestä kehutaan.
ja
sekä poikaa että koiraa kehuttiin esim. rapsuttelutilanteessa.

Koira ei ole osoittanut hyvää käytöstä joten sitä on näissä tilanteissa turha kehua. Muutenkin jos koira lopettaa kielletyn toiminnan, on turha kehua ylenpalttisesti, se ei ole kuitenkaan vielä lopettanut "oikeasti". Kun se sitten todellakin on lopettanut oikeasti, eli käytösmalli on muutettu, silloin on kehuminen jo täysin turhaa, koska koko asiahan on jo menneiden talvien lumia eikä se siten ole mitenkään johdonmukaista enää ;)
Koiria kehutaan kun niille opetetaan temppuja tms. tehtäviä, mutta lasten rauhaan jättäminen ei ole mikään temppu vaan ehdoton vaatimus ja siinä ei palkkiot paina, vain ja ainoastaan se, että kielletty toiminta lakkaa. Ehdottomasti.

Kerrot myös että koira on ennenkin haukkunut, kerrot myös että se on ennenkin rahjännyt toisille koirille lenkeillä. Onhan sillä siis ollut ongelmaa jo aiemminkin. Se, ettei se ole ennen näpsinyt lapsia johtunee siitä, ettei se ole ennen
A. asunut lasten kanssa (ainakaan sellaista ei käy tekstistäsi ilmi)
B. joutunut lasten häiritsemäksi niin, että olisi kokenut jäävänsä itse vastuuseen tilanteesta sen päivittäin jatkuessa.

En tiedä mitä tarkoitat "susirajalla" mutta jos tarkemmin katselet palstaa, huomaat että täällä on kouluttajien yhteystietoja, eikö siellä tosiaankaan ole yhtään sopivaa, linkki tässä alla?
viewtopic.php?f=2&t=5658

Ja jos yhtään mietityttää, ettei koiraa ole tutkittu asianmukaisesti vaihtaisin lääkäriä.
Lippe
 
Viestit: 739
Liittynyt: 21 Kesä 2006, 21:25

Re: kilpirauhasen vajaatoiminta + käytöshäiriö, apua tarvita

ViestiKirjoittaja Lippe » 04 Heinä 2013, 01:50

Jäi vielä sanomatta:
L:n oireet, hermostuneisuus, läähätys, aggressiot, runsaahko juominen välillä ovat kaikki myrkytysoireita, mutta myrkytys ikään ei eläinlääkärin mukaan voi olla koska lääkitys ei ole niin suuri.

Ylläolevat ovat kaikki myös stressin ja/tai hermorakenteen paineen oireita. Jos nyt saisitte tehtyä koirallenne palveluksen, hankittua apua ja ottaisitte paineet pois sen harteilta, joita se ei luonnollisesti kyekene koirana ihmismaailmassa kantamaan, niin lopputuloksesta voisi vielä tuurilla tulla ihan hyvä. Kaikki on kiinni teistä, muuttumisesta, sitoutumisesta ja johdonmukaisuudesta ;)
Lippe
 
Viestit: 739
Liittynyt: 21 Kesä 2006, 21:25


Paluu Tunteiden turnajaiset+Koiran koipea kivistää

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa