Miten toimitte missäkin tilanteessa (kysely)

Tänne kaikki kysymykset ja jutut missä ei käsitellä jotain tiettyä ongelmaa.
Mä en kestä tätä rakkia,naapurit vihaa mun koiraa,lenkillä tuli ääliö omistaja vastaan,miten koulutan mieheni ja sukulaiset ym....
Onko koirani sairas,koirani söi sukan,sessun vatsa on kuralla,koiralla on masis, mitä teen?ym......

Miten toimitte missäkin tilanteessa (kysely)

ViestiKirjoittaja KJM » 12 Huhti 2007, 12:26

Mielenkiinto heräsi, kaikilla kun tuntuu olevan omat tapansa ja rajansa koiran kanssa kussakin tilanteessa. Riippuu varmasti myös koirasta ja mahdollisista ongelmapaikoista, joissain saa olla tiukka ja toisessa asiassa taas mennä vaikka päällään seisoen. Ihan leikkimiellellä ja viihteen vuoksi, ei siis mitenkään 'virheitä etsien', miten teillä toimitaan?

Uloslähtiessä - odottaako koira jossain tietyssä paikassa, pyöriikö jaloissa, onko ovesta menoon jokin erillinen käsky vai mennäänkö vain kun on aika?

Ruokaa antaessa - luvasta syömään, joutuuko odottamaan vai kuppi vain nenän alle ilman sen kummempia 'temppuja'?

Vieraita tullessa - saako koira mennä vapaasti ovelle tervehtimään, vai joutuuko odottamaan tai kenties toiseen huoneeseen?

Lenkkeillessä tulee juttukaveri vastaan - saako koira häärätä ja pyöriä innoissaan vai odottaako/käsketkö odottamaan rauhassa?

Koira jää yksin kotiin - saako lähtiessäsi pyöriä eteisen ovella/jaloissasi, annatko odotuskäskyn tms, vai menetkö vain kylmästi ovesta ulos koiraan reagoimatta?

Muitakin kohtia saa kertoilla, jos teillä on jokin "oma tapa" toimia jossain tilanteessa. Näitä on kiva lukea :)
KJM
 
Viestit: 74
Liittynyt: 03 Tammi 2007, 13:21

ViestiKirjoittaja Ihaa & Tikru » 12 Huhti 2007, 12:49

Voi elämä... Kopsasin tuolta jääkausiohjeista sinne vuodattamani sääntöpaketin, ja... No joo. Ihan kiva olis päästä vertaamaan, kuinka kireellä se mun pipo muihin verrattuna on.

- Ihmiset syövät ennen koiria, aina.
- Ruoka tulee vasta sitten kun maataan esim. omalla pedillä, keittiöön ei ole asiaa ennen kutsua. Sitten istumaan, pään silitys ja luvalla kupille.
- Lenkille lähdetään samalla tavalla, eteiseen ei ole asiaa häärimään ennen kutsua.
- Jos lähden ilman koiria, olen kuin niitä ei olisikaan, vaikka kuinka touhottaisivat tai vinkuisivat.
- Kotiin tullessa koirat ovat ilmaa, kunnes asettuvat ja rauhoittuvat aloilleen.
- Ovissa kuljetaan rauhallisesti eikä keilata. Ihminen menee ensin, koira odottaa lupaa tulla. Eikä sitä aina tule. Ulosheitto esim. makuuhuoneesta sormia napsauttamalla.
- Hissiin ja hissistä pois kuljetaan vasta kun ihminen on lähtenyt liikkeelle, siitä ei edes kurkita ennen liikahdusta. (Tämä lähinnä siksi, ettei säikytellä naapureita rynnimällä, mutta rauhoittaa muutenkin mukavasti.)
- Sänky on varattu ihmisille, koirilla on omat pehmeät pedit toisessa huoneessa. Yöt nukutaan ovi kiinni, iltaisin ja esmes viikonloppuaamuisin yleensä pääsee sängyn viereen makoilemaan.
- Sohva on myös ihmisten aluetta, mukava paikka josta näkee pitkälle. Jaloissa saa makoilla, jos ei iholle puske. Kuonolla tönimiseen ei reagoida, tassulla huitomisesta voipi saada ärähdyksen.
- Jos koira makoilee tiellä, en käske vaan kävelen päin / yli. Kyllä ne väistää.
- Omasta lelulaatikosta löytyy lähinnä luita sun muuta järsittävää. Pallot ja vetolelut ovat ulkotouhuja, sisällä ei tarvitse juoksennella. Myös namit ovat aina lenkkitakin taskussa, sisällä treenataan hyvin vähän ja pienellä palkalla.
- Sisätiloissa saa ottaa sitä jäsentenvälistä, eli "leikkiä", mutta ilman ääntä ja mahdollisimman lähellä lattiatasoa.
- Hoitotoimenpiteisiin kutsutaan, ei haeta. Niistä ei myöskään neuvotella. Niihin on vaan alistuttava, jälkikäteen saa sitten kehuja, rapsuja ja vapauttavan käskyn.
- Remmissä ei koskaan tervehditä muita koiria, ihmisiäkin mahdollisimman vähän. Koirista mennään ohi pysähtelemättä.


Hohhoh. Mitäs vielä? Jos pysähdyn lenkillä juttelemaan, en yleensä koiria päästä moikkaamaan ja ne rauhottuvat itsekseen. Erillisiä käskyjä en anna, ainoa on se moikkauslupa - ja sekin siis vain ihmisille, koiria ei moikata. Harvoin meillä vieraita käykään, mutta oma peti odottaa koiria silloinkin kun ovikello soi. Sieltä sitten vapautus, kun on saatu takit naulaan jne. Sen jälkeen onkin vieraasta kiinni, kuinka paljon koiria innostaa ja kuinka paljon ne saavat höseltää.

Etenkin tuon koheltavan kakaran kanssa vaadin aika pitkälti joka tilanteessa rauhoittumista, ennen kun mitään saavuttaa. Outoa siinä onkin, että se malttaa uloslähdöt ja vastaavat odottaa todella nätisti, mutta sitten tuo muuten rauhallinen isopää vouhottaa aina niissä tilanteissa kun jotain on "saamassa".

Vielä yksi: Lenkillä kun lasken ne pihapiirin jälkeen irti, käskytän ainakin paikalleen, joskus istumaankin. Siinäkin kakara malttaa nätisti odottaa vaikka kävelisin kuinka kauas ennen vapautusta, isompi saattaa yrittää liikkeelle tyyliin "ai, en mä mitään kuullu..." Sen yleensä korjaan kiellolla, en uudella käskyllä - kyllä se kuullut on mutta tekee mielestään oivallisia johtopäätöksiä esim. siitä jos pysähdyn.

Nyt kun katsoo tota listaa... Kierointa tossa paketissa on kuitenkin se, etten mä normaalielämässä tajua pyörittäväni mitään sotilasvankilaa, noi kaikki on vaan "normaalia", toimintatapoja eikä sääntöjä... :oops:

Muoks... Poistin nuo jutut jääkausiketjusta, mutta tänne on vielä pakko lisätä siellä olleita perusteluja... Eli osa noista säännöistä lähtee ihan siitä, että kerrostalokämpässä on kaksi isoa koiraa. Se (ja mun polvien "anatominen poikkeavuus") edellyttää sitä rauhallisuutta tietyissä tilanteissa, ettei esim. hissistä rynnätä naapurin muksujen päälle. Osa on ihan sitä, että treenataan jatkuvasti arjessa ihan peruskäskyjä. Ja osa on sitten sitä "ja mun silmillenihän ei hypitä" -juttua, kuria, pyrkimystä osoittaa kuka kukin on... Ja niin edelleen.
Viimeksi muokannut Ihaa & Tikru päivämäärä 19 Huhti 2007, 22:26, muokattu yhteensä 1 kerran
"Puh", sanoi Kani lempeästi,
"sinä olet älytön."
"Tiedän sen", sanoi Puh nöyrästi.
Ihaa & Tikru
 
Viestit: 1065
Liittynyt: 24 Elo 2006, 12:30
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja kitiska » 12 Huhti 2007, 20:54

Meillä ei ole noista yhtään "sääntöä"teen aina mitä meikän päähän juolahtaa ja millä tuulella satun olemaan... ja silloin kun se käsky yhtäkkiä tulee niin sitä sitten myös uskotaan(eli koirat saa mennä vaikka 3vkoa ensin ovesta,sitten kerran sanonkin että odota,,,ja taas tulee se seuraavat pari vkoa että saavat mennä ovesta ensin)
kitiska
 

ViestiKirjoittaja Heema_x » 12 Huhti 2007, 21:46

Enimmäkseen meillä toimitaan miten sattuu, mutta esimerkiksi näissä tilanteissa;

Uloslähtiessä - Meillä on aidattu oma piha ja koirat lasketaan sinne silloin kun tahtovat tai useimmiten suorastaan käsketään ovesta ulos. Jos itse olen menossa myös ulos, päästän koirat yleensä ensin, mutta jos nuorimmainen hiukankaan rynnii, se joutuu ensin istumaan ja saa vasta luvalla mennä ovesta. Samoin sisälle tullessa, yleensä saavat mennä ovesta edelläni, paitsi ipana, joka joutuu toisinaan istumaan ja odottamaan lupaa.

Ruokaa antaessa - Vanhuksille annetaan yleensä ruoka vaan nenän eteen, nuorimmainen joutuu istumaan ja odottamaan lupaa. Aika-ajoin käskytän myös vanhukset istumaan ja annan luvan yksitellen jokaiselle - aina vanhin ensin ja nuorimmainen viimeisenä.

Vieraiden tullessa - Koirat kohtaavat vieraat pihalla ja käyttäytyvät huonosti :oops: . Keskimmäistä ei kiinnosta vieraat, se ei yleensä edes juuri käy tervehtimässä. Vanhin ja nuorin ensin haukkuvat aidan takana ja sitten piirittävät vieraat ja kerjäävät kaiken mahdollisen huomion. Jos vieraat ovat lapsiperhe tai muuten "herkempiä", otan joko ihan hihnaan nuo kaksi ja odottelemme, että vieraat pääsevät rauhassa pihaan tai käskytän vaan molemmat sivulle odottamaan - käskyn alla pysyvät hyvin ja vieraat saavat taloutua rauhassa. Jostain syystä käsky ei kuitenkaan toimi, jos ovat jo päässeet piirittämään vieraat, silloin pitää jo sanoa pahasti tai jopa hakea piskit pois vieraiden jaloista.

Lenkkeillessä tulee juttukaveri vastaan - Hihnakäytöksessä olen tosi niuho, eivätkä koirat missään nimessä saa sählätä jaloissa tai kiristää hihnaa. Joko käsken sivulle istumaan tai voivat vapaasti seisoksia ja nuuskutella - vastaantulijaa eivät pääse tervehtimään kuin luvan kanssa - jos ollenkaan. Ja vastaantulevia koiria ei juuri koskaan (poikkeuksia on ehkä 3 tuttua koiraa).

Koirat jäävät yksin kotiin - Meillä koirat saavat yleensä "lähtökeksit" ja niille sanotaan heihei. Tai sitten ne vain jätetään. Yleensä ovat ulkona kun puemme päälle, sitten koirat komennetaan sisälle ja saavat keksit ja ovi kiinni.

Kotiin palatessa - koirat päästetään ovesta ulos, eipä juuri muuta. Komennetaan ulos, jos meinaavat jäädä jalkoihin pyörimään.

Ehdotonta on vain se, ettei autosta hypätä ilman lupaa eikä pihaportista mennä ilman lupaa. Kaikki muu on sallittua jos ei erikseen kielletä :D Sohvalla saa nukkua, jollei ole märkä tai jollei ihminen halua sille paikalle. Makuuhuoneeseen ei saa periaatteessa mennä, mutta lapsille saa käydä iltaisin "sanomassa hyvää yötä". Sänkyyn ei saa mennä ollenkaan. Yöllä makuuhuoneen portti on kiinni, jos muistetaan laittaa. Pöydästäkin saa kerjätä, jollei komenneta pois.
Hoitotoimenpiteisiin tai vastaavaan tullaan käskystä eikä hoitotoimien sietämisestä keskustella. Sisällä ei juurikaan saa juosta tai leikkiä, ulkona on tilaa riehumiselle. Sisällä on lelulaatikko, jossa koirien leluja ja pahveja revittäviksi, muilla tavaroilla ei saa leikkiä. Jos muita tavaroita löytyy, ne tuodaan käskystä minulle.
Heema_x
 

ViestiKirjoittaja Carita » 13 Huhti 2007, 02:31

-Ulos mennään just miten sanelen, jos sanelen mitään...
-Ovesta mennään, pääasia että mennään, siinä ei ole mitään, kunhan eivät ole jaloissani
-Jos koirat jäävät yksin/keskenään, ei siinä tapahdu muuta kuin että avaan oven ja menen.
-Jos jään ulkona juttelemaan jonkun kanssa...yksi saattaa joskus alkaa hötkyillä, johon keskustelun toinen osapuoli toteaa, että minun on mentävä, koska koira hermostuu-ja minä sanon, että juuri nyt en lähde, vasta kun se on asettunut.
-Vieraita tulee:yksi juoksee eestaas...toinen menee morjestaan, kolmas, jaa, katsoo vaan hölmönä (no toi pieni on 4.5kk)
-Ruoan saavat aina järjestyksessä, useimmiten luvalla, muttei tarvi mitään temppuja tai minuutteja siinä kehitellä, kunhan sen tovin istuu ja odottaa lupaa...eli ruokaa.
-Ulos meneminen on niin, että isot katsovat, minkä hihnan otan, otanko yhden kaksi vai kolme, vai otanko vain sen tietyn. Katse terästäytyy jos on "oikea" hihna kädessäni, sitten kutsun kyseisen hihnan omistajaa luo.
-Autosta pois luvalla, vaikka yksi nyt tulee usein salamana (ihme, ettei ole sattunut mitään), toiset odottavat.
-Hoitotoimenpiteet=kynsileikkuri=koira 1 hyppää sohvalle, leikkaan kynnet, sitten nostan koira num2, hoitelen sen, viimeisenä nostan erään, joka esittää näkymätöntä...hoidan sen. Sohvalla siksi että siihen tulee luonnonvalo ja siinä on sopivasti tilaa.
-Trimmaaminen=yksi näistä saa sen kunnian, eli ei voi käsittää, miksi sillä on turkki, joka ei vaihdu tosta vaan, mutta tuosta ei luisteta.
-Ihmisten ruokailua ne ei ees huomioi, ellei tuo yksi joskus hiukan katso, se on aiemmassa ketjussa mainitsemani tuijottajakoira...en noteeraa, koska ei tule viereen tuijottamaan eli kerjäämään.
-Nukkumaan meneminen=koirat ovat joskus sängyssä ennen minua. Toki poistuvat käskystä, eikä niistä oikein kukaan viihdy likellä, no, pentu saattaa löytyä jaloista.
-Herääminen aamulla-ei mitään numeroa, nuorin nousee, vien sen suht pian pihalle, mutten heti salamana (enää)
-Remmissä ei tavata toisia koiria, pari kertaa ollaan tavattu tuttu koira, luvalla saanut pentu mennä, ei kiskoen.
-Jos koira on kulkutiellä, siirtyy lähes aina; jos ei, siirtyy pienestäkin vihjeestä, joka on usein sanallinen käsky tai lähes huomaamaton hipaisu
jalalla

Kaikki ei tosin aina tapahdu niin kuin toivoisi, mutta suht mukavasti arki sujuu...sitten on niitä kausia, jolloin laitan mainokset hyvästä rukkasmateriaalista!

Osa asioista kokee takapakkia, osa taas on juurtunut itsestäänselvyyksiksi.

Mietin usein, että olen liian lepsu, sitten taas juuri päinvastoin, että olen liian tiukka...tämä on kuin äitiyttä, sitä kaivaa turhaa syyllisyydentaakkaa olemattomista asioista!
Carita
 

ViestiKirjoittaja Nellie » 13 Huhti 2007, 07:11

Tämä on mielenkiintoista luettavaa! :P

Uloslähtö - Sanon koiralle, että olemme lähdössä ja yleensä se pyörii ympärillä. Jos häiriköi minun pukeutumista, käsken istumaan tuulikaappiin. Pannan saa päähän kun istuu paikallaan ja ovesta saa tulla ulos vasta erillisestä käskystä.

Ruokaa antaessa - Istuu käskystä minne käsken, käsky tulee vasta kun on hiljaa paikallaan (siis vinkumatta). Ruokakupille kutsutaan pillillä.

Vieraiden kanssa - yleensä kehoitan kuvittelemaan, ettei meillä ole koiraa. Jos koira alkaa riehumaan, päätyy se eristysselliin eli makuuhuoneeseen.

Lenkkeillessä - ei saa tervehtiä muita koiria eikä ihmisiä (joitakuita vain vaikea/mahdotonta saada se käsittämään..) Jos minä jään juttelemaan jonkun kanssa, en yleensä komenna koiraa mitenkään. Yleensä se yrittää reuhtoa ihmisten luokse, mutta lopulta istuu odottamaan.

Kun koira jää yksin, nakkaan sille yleensä ruokaa tms. lattialle ja marssin ovesta ulos.

Autosta koira saa tulla erillisellä käskyllä, ja ovi aukeaa vasta kun istuu paikallaan.

Aamuisin en noteeraa koiraa mitenkään, paitsi.. Sekä aamulla että illalla olemme koiran kanssa hetken nenät vastakkain. Koira tulee sängyn viereen kun menen nukkumaan ja aamulla kellon soidessa samoin.

Minä en koe pitäväni sotilasvankilaa tai rangaistuslaitosta.. Kaikki toimet ovat käytännön takia muotoutuneita.. (Kai.. :roll: ) Ovesta tai autosta on vaaralllista koiran syöksyä ulos miten sattuu: pilli opetus nyt hieman junnaa paikallaan kaiketi minun laiskuuden takia, mutta ainakin koira osaa yhdistää tietyn vihellykseen ruokakuppiin..: pantaa mahdotonta saada koiralle jos se säheltää miten sattuu: vieraiden vaatteet vaarassa jos koira pomppii heitä vasten..
Nellie
 
Viestit: 57
Liittynyt: 16 Marras 2006, 18:45

ViestiKirjoittaja putsis » 13 Huhti 2007, 08:24

Vastailempa minäkin :)

Uloslähtiessä kutsun koiran, laitan remmin ja se tulee jäljessäni ovesta (tässä ei mitään käskyä). En lähde minnekkään jos vinkuu jo etukäteen tai rappaa ovea, tai kulkee jaloissani kiinni. Yleensä odotan, että on rauhoittunut jonnekkin ja sitten kutsun sen, että lähdetään.

Ruokaa saa kun kysyy lupaa katsomalla silmiin, joskus käsken istumaan tai sivulle, harvemmin tosin. Mutta ilman katsomista ei saa syödä.

Vieraita kun tulee .. :lol: No tämä on niin innokas kaveri että monia ihmisiä ei voi päästää tervehtimään, kun on niin raisu. Innostuu tuhottomasti jos sille pari ystävällistä sanaa joku vieras sanoo. Jos vieraat eivät usko, että koiraa ei saa/kannata huomioida, niin yleensä eristän sen keittiöön.

Kun jätän koiran yksin, en sano mitään vaan menen tylysti ovesta ulos. Palatessa en myös kiinnitä mitään huomiota, kun toinen tulee häntää heiluttaen tervehtimään.

Lenkeillä koira ei hihnassa saa tervehtiä toisia koiria, mutta ihmisiä joskus ja tähän pitää kysyä lupa, yleensä käsken koiran istumaan ja sitten pyydän sitä katsomaan minua, ja sitten tulee lupa mennä tervehtimään. Elän toivossa että tämä joskus tulee automaattisesti, eikä tarvi kaivaa sitä katsetta sieltä.

Mitäs vielä.. No koiran pitää väistää minua kotona, jos sattuu mötköttämään tiellä ja kävelen siitä sitten, niin koira menee edestä. Leikkimistä harrastetaan nykyään vain palkaksi tokosta tai noutohommista. Yritän mahdollisimman paljon olla huomioimatta koiran lähentely-yrityksiä, kun se yrittää tulla nuolemaan kasvojani ja kiehnäämään siihen eteeni, mutta joskus sitä vain lankeaa :oops:
putsis
 
Viestit: 195
Liittynyt: 06 Helmi 2007, 21:22

ViestiKirjoittaja Ihaa & Tikru » 13 Huhti 2007, 10:53

Mielenkiintoista, mielenkiintoista... Hyvin löytyy eroa omakoti- ja kerrostalosäännöissä. Esim. tuo uloslähtö: Ihaa on ensimmäiset 5 ikävuottaan oppinut siihen, että jos höseltää eteisessä, ovi aukeaa ja pääsee pihalle. Kerrostalossa se nyt vaan on vähän hankalaa, ja nyt kun on 2 isoa hurttaa ja pieni eteinen... Ei toimi ilman sulkeisia.

Ja ovissa kulkeminen: Kämpän ulko-ovi on käytännössä ainoa, jonka edessä joutuu istumaan ja vasta "mennään" -käskyllä liikutaan. Muuten riittää katsekontakti tai se, että ihminen menee edeltä. Maalla ainoa vaatimus on se rauhallisuus, eli rynniä ei saa sielläkään. Yleensä tulevat nätisti jäljessä, mutta... Pääsiäisenä penikka koitti kerran keilata, ja minä tietysti sain kasvatettua tätä sotilaallisen kurinpitäjän mainettani. Äitee katteli kauhuissaan, kun kiljasen ihan suorilta että jumanKAUTA kuka sieltä kehtaa livistää, takasin sisälle ja HETI... Ymmärsi kyllä hyvin siinä kohtaa, kun muistutin joulukuisesta keilailuvammasta, näillä polvilla ei tönijöitä kaivata (ainakaan siinä kohtaa, jos joudun joskus syksyllä polvileikkaukseen - parhaassa tapauksessa molemmat koivet operoidaan ja sitten ei kyllä aikoihin hötkyillä yhtään...).

Mutta tuolla tavalla kun miettii, niin suurimalle osalle tuosta nipotuksesta löytyy jokin käytännön syy. Pennun kanssa esim. uloslähtö sujuu rauhallisesti ilman käskytystäkin, mutta... sama laki kaikille. Ruoan saanti on ehkä ainoa sellainen, mikä on otettu ihan vaan tavan vuoksi, mielenmaltin harjoittelemiseksi. Ja käskyjen "oma peti", "tänne", "istu" ja "ole hyvä" jatkuvaksi treenaamiseksi.
"Puh", sanoi Kani lempeästi,
"sinä olet älytön."
"Tiedän sen", sanoi Puh nöyrästi.
Ihaa & Tikru
 
Viestit: 1065
Liittynyt: 24 Elo 2006, 12:30
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja toukoli » 13 Huhti 2007, 12:18

Vastaampa minäkin...

Uloslähtiessä - koirat kutsutaan pukemaan ja pissalle kun meitä huvittaa eli esim silloin kun ne pötköttävät paikallaan tai touhuavat omia juttujaan. Eri asia on kakkahätä, jos näyttää että koirat on levottomia tms niin odotellaan hetki rauhoittumista, mutta sitten lähdetään kakkalenkille.


Ruokaa antaessa - ruoka annetaan koirille kun me halutaan sitä antaa. Esim silloin kun ne taas kerran pötköttelevät tms. Vanhempi saa ruuan ensin, monesti käytän eleruokintaa, koira istuu, silitys niskasta ja luvan kanssa kupille. Nuorempi saa ruuan sitten, istuu ja silitys niskasta ja luvan kanssa evästämään. Vartioin koirien ruokailua ettei nuorempi ahneuksissaan syö vanhemman eväitä...tosin tätä ei enää ole tapahtunut aikoihin.

Vieraita tullessa - Ovikello soi. Hauhauhau. Riippuen missä olen saan nuoremman koiran hiljaiseksi sanalla EI. Jos olen yläkerrassa ja koirat alakerrassa haukku saattaa jatkua. Vanhempi ei hauku. Koirat käsketään istumaan olohuoneen puolelle. Siellä ne töröttävät kunnes ovi on auki ja sanon Päivää. Tarkoitus olisi opettaa että tervehtämään saa tulla vaan käskyllä Saa tulla. Harjoitellaan...harjoitellaan. Tänään koirat laitettiin hihnoista kiinni kaiteeseen kun postimies toi vaatekaappia. Ettei ole pyörimässä jaloissa. Jos vieraille haukahdetaan tms niin ajan koiran/koirat pois. Yleensä vieraiden tullessa vanhempi menee vaan omalle paikalleen makaamaan ja antaa olla rauhassa. Nuorempi on takapiru jos on lapsia joista kovin tykkää. Kahvipöytään ei tule kumpikaan vaan ovat omissa oloissaan.

Lenkkeillessä tulee juttukaveri vastaan - Siis minun juttukaveri? Vai koiran? Koirat eivät seurustele hihnassa ikinä muiden koirien kanssa. Jos sattuu tulemaan mulle tuttu ihminen vastaan niin vanhempi koira ei välitä. Nuorempi saattaa haukahdella mutta kuono menee umpeen hetken päästä. Naapurien kanssa juttelu nuoremman koiran ollessa mukana on vaikeaa...tätä pitäisi harjoitella...

Koirat jää "yksin" kotiin - Koiria ei huomioida mitenkään lähtiessä...eikä kun tullaan kotiin. Jos vien vaan toisen lenkille ja kutsun vaan toista niin toisen ei tartte pyöri jaloissa vaan käsken pois, muuten en huomioi mitenkään...

Muita juttuja: ovesta mennään luvalla, tai sitten yhtä aikaa riippuen miten jaksan käskyttää. Keittiöön ei ole asiaa kun ihmiset syö. Yöt nukutaan portin takana eri huoneessa. Koirat väistää ihmistä, ei toisinpäin. Kielletyt asiat pudotetaan suusta. Jos pestään niin pestään, jos leikataan kynnet niin leikataan...kuonoa ei auta soittaa tässä asiassa. Myös pukemaan tullaan kun käsketään. Iholle ei tulla, varsinkaan vanhempi ongelmatapaus...! Leikkiä saavat, mutta keskenään. Typerää haukkumista ja ratkutusta ei kuunnella vaan kuonot suljetaan käskystä...vaikka olisi kuinka hauskaa leikkiä tms! Kumpikin osaa pois-käskyn ja tottelevat tätä käskyä. Pissoja ei nuolla ulkona. Vieraita ei pompotella niinkuin halutaan vaan puutun asiaan heti...varsinkin vanhempi yrittää pompottaa minun isää 100-0...vaan ei minun läsnäollessa. Koirien ei tartte kytätä, seurata, määräillä jne jne vaan me ihmiset päätetään asioista tässä talossa. Silti meillä on vieläkin asioita jotka kaipaavat kohennusta :D :D
toukoli
 

ViestiKirjoittaja SiriusAng » 13 Huhti 2007, 14:30

Meillä mennään vähän fiilispohjalta, joistain asioista koitetaan pitää kiinni, mut noin muuten saa tanssia ripaskaa joulukinkulla:

- Remmikävely, hihnassa yritetään olla vetämättä ja koitetaan ohittaa nätisti kaikki mikä liikkuu.

- Ovista, yleensä koira edellä minä perässä.. välillä istutaan välillä ei. Eteisessä ei ole mitään selkeää kuviota ellei ole hoitokoiria, tosin eipä noista kumpitaan tunge kinttuihin vaan steppaavat matkanpäästä, lähinnä hihnoja laittaessa olen pyytänyt istumaan jolloin on helpompi laittaa yksi hihna yhteen päähän. Hississä olen vähän tiukempana sillä rumba oviauki, veräjä kiinni on hieman raskas jos kaksi koiraa rynnii sinne tänne.. eli koirat ensin hissiin minä perästä ja lähtiessä minä ensin sitten koirat ja taas odotetaan että saan ovet kiinni. Miehen luona istutaan yleensä ulko-ovella (kotona ei), tämä siksi, että hän asuu keskeisemmällä paikalla joten ollaan meinattu monta kertaa törmätä toisen koiran kylkeen, siksi haluan vilkaista ennen koiraa ulos.

- Ruokaa saa missä milloinkin: kädestä, lattialta, kongista, puuhapallosta ja kupista. Toisinaan istutaan toisinaan se vain ilmestyy.

- Yksin jättäessä en yleensä huomioi, jätän toiseen huoneeseen kongin/raadon lattialle ja pyörin hetken ympyrää tarkistamassa altaita ennen kuin poistun ovesta.

- vieraat otetaan vastaan "tarkkaavaisella haukunnalla" ja mennään nojaamaan oveen ja kun olen saanut painettua summeria siirrytään hissin ovelle norkoilemaan ja kurkkimaan kaiteiden välistä.

- remmimoikkailut, vieraita koiria ei varsinaisesti moikata remmissä ihmisten kohdalla mennnään vähän tilanteen mukaan. Pablo on siinnä mielessä kätevä ettei se ole yleensä menossa itse moikkaamaan ketään, vaan vieraat joutuvat ottamaan ensin minuun kontaktin jolloin herra huomaa heidät myös.. jos huomaa. Mut tässä siis ei ole mitään komentoja. Tuttuja koiria ei yleensä moikata remmissä kun nekään ei kiinnosta, tuttuja ihmisiä sen sijaan hypitään vasten ja tehdään tanssiaskelia. Ja erityisen rakkaat saavat preeriatervehdyksen. ;)

- Ainiin, saa olla sängyssä, sohvalla, tuolilla, pöydällä jne.. jos ei erikseen kielletä.
Avatar
SiriusAng
 
Viestit: 588
Liittynyt: 05 Marras 2006, 19:53
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Peetsa » 13 Huhti 2007, 16:27

Oikea tapa on elää koiran kanssa rennosti ja luontevasti, kunhan muistaa että sehän on koira joka elää meidän perheen jäsenenä.
Eikä muuta tarvitse.
Ps. tämä oli vaikea kirjoittaa kun koira nukkuu sylissäni.
Avatar
Peetsa
Peetsa
Peetsa
 
Viestit: 3489
Liittynyt: 21 Helmi 2003, 01:15
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja toukoli » 13 Huhti 2007, 17:19

Hyvin sanottu Peetsa, joskus niin vaikeaa muistaa tämä asia :D ...

nimimerkki nipottaja, hitler koirilleen...
toukoli
 

ViestiKirjoittaja putsis » 13 Huhti 2007, 18:05

^^ Jep jep, mutta kun on onnistunut hyyssäämään (huomioinut kaikki sen aloitteet, kytännyt ja ollut jatkuvasti huolissaan ja elänyt niin että koira on keskipiste)koiraa sen kymmenen kuukautta mitä se on elänyt niin on pakko nipottaa jonkin aikaa, että saadaan systeemi taas pelaamaan. Eiköhän se siitä taas jokus mene rennommaksi ilman että koira hyppii nenille.
putsis
 
Viestit: 195
Liittynyt: 06 Helmi 2007, 21:22

ViestiKirjoittaja Ihaa & Tikru » 13 Huhti 2007, 18:37

Mites siinä kohtaa, kun simputtaa rennosti? :lol: Ei vaan, se on vaikea selittää... En minä noista säännöistä stressaa, ne vaan on. Ja edelliseen kirjoittajaan viitaten niitä kyllä tarvitaankin siinä kohtaa, kun koira on 5 ekaa vuottaan elänyt kuin pellossa (melkein maalla) ja tuntuu kuitenkin kerrostaloon sopeutuvan, loppujen lopuksi. Jos koirut olis toisen luontosia ja toisella tavalla kasvatettu (siis tuo vanhempi), voisi lipsua enemmän. Mutta ei tuo sisäpalveluohjesääntö tarkoita sitä, etteikö meillä kivaa olisi yhdessä... :wink:
"Puh", sanoi Kani lempeästi,
"sinä olet älytön."
"Tiedän sen", sanoi Puh nöyrästi.
Ihaa & Tikru
 
Viestit: 1065
Liittynyt: 24 Elo 2006, 12:30
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Heema_x » 13 Huhti 2007, 19:23

Ja säännöt koiraa myöten, itseasiassa tuolla meidän keskimmäisellä nössönartulla ei ole minkäänlaisia sääntöjä, koska se ei niitä tarvitse. Sitä ei tarvitse koskaan hihnassa kieltää, se ottaa aina itse meidät huomioon asioissa ihan omatoimisesti. Sitä ei tarvitse kieltää eikä komentaa juuri koskaan mistään - sille on myös lähes kaikki sallittua, paitsi sängyssä nukkuminen. Sitä oikeastaan rohkaistaan käyttäytymään huonosti ja sen itse itselleen määrittelemiä rajoja vastaan. Sitä lällitään ja kehuskellaan ylenmäärin.

Vanha uros sen sijaan entisenä ongelmakoirana ja varsin halukkaasti nokkimajärjestyksen huipulle pyrkivänä on aina pitänyt pitää tietyssä peruskomennossa. Sitä ei lällitä kuin erillisen kutsun jälkeen, sillä on myös tiettyjä rajoituksia, joita huomaan sen itsekin pitävän merkityksellisinä ja jos sen päästää niitä rajoja rikkomaan, sen itsetunto nousee välittömästi.
Paitsi nyt, kun se on jo kuuro ja vähän raihnainen - se elää jo omassa hiljaisessa maailmassaan ja on vain iloisen yllättynyt kun sitä huomioidaan ylenpalttisesti. Enää se ei jaksa pyrkiä kuninkaaksi, vaan viihtyy mainiosti asemassaan. Ja me osoitamme sille toisaalta myös kunnioitusta koiraporukan vanhimpana - se saa aina kaiken ensin ja jos se tuntee tarvetta puuttua nuorempien toimintaan, siihen ei suhtaudutaan hyväksyvästi mutta hillitysti - tukea se ei asemaansa koirien kinginä tarvitse.

Pienimmäinen sitten on niin terävä tyttö ja vauhtia täynnä, että sille on pakko asettaa tarkkoja rajoja. Paitsi että se toisaalta saa nuorimpana myös eniten aktivointia ja koulutusta ja sitä kautta huomiota.
Heema_x
 

Seuraava

Paluu Tunteiden turnajaiset+Koiran koipea kivistää

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron