Koirarotuja on todella paljon, itse asiassa 358 hyväksyttyä rotua, joista Suomesta löytyy 320. Noutavat koirarodut ovat yksi alalaji, joihin koiria sijoitellaan niiden käyttötarkoituksen ja ominaisuuksiensa perusteella. Lajeja on useita muitakin, kuten seisovat lintukoirat, ylösajavat koirat ja pystykorvat. Jokaisella eri rodulla on omat yhteneväiset luonteenpiirteensä, mutta se ei tarkoita, etteivätkö koirat olisi myös ennen kaikkea yksilöitä. Rotumääritelmien perusteella on kuitenkin helpompi harkita, millainen koira juuri siihen omaan perheeseen sopii. Jos perhe asuu kaupungissa, on sinne suhteellisen turhaa harkita ulkona viihtyvää metsästyskoiraa. Tässä tulee rauhassa pysähtyä ajattelemaan myös omaa aktiivisuustasoaan, kuinka vilkkaan ja energisen koiran pystyy hallitsemaan.
Koirarodut pitävät sisällään hyvin suuren kirjon erilaisia, eri kokoisia ja luonteisia koiria. Koot vaihtelevat paljon, ja kun miettii koiran hankkimista, kannattaa ottaa esiin koirarodut kuvina saadakseen hyvän mielikuvan kustakin koirasta.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tämä pätee myös koiriin. On hyvä katsella koiria kuvista ja miettiä, mikä näyttää sille niin sanotusti oman tyyliselle koiralle. Tämän jälkeen kannattaakin lukea luonnekuvausta sekä siitä, mitä kyseinen rotu vaatii voidakseen hyvin.
Jos koiran kanssa haluaa harrastaa, voi sen perusteella miettiä itselleen sopivaa rotua. Suosituimpia agility koiria on esimerkiksi Shetlanninlammaskoira sekä villakoirat. Kaverikoiraksi taas sopii mikä tahansa rodun puolesta ja siinä koiran luonne sekä käytös ovat ne ratkaisevimmat asiat. Joka tapauksessa, päätyi mihin rotuun tahansa, kannattaa koiran kouluttaminen aloittaa hyvissä ajoin.
Jos otetaan sekarotuinen koira, joka on pienenä luonnollisesti hyvinkin suloinen ja pieni, voi olla hyväksi ennen kodin varmistamista pohtia mitä rotuja se mahdollisesti pitää sisällään. Myös se, millainen kasvuennuste sillä on, lukeutuu tärkeiden asioiden joukkoon. On sattunut tapauksia, joissa koiran koko yllättääkin perheen ja se aiheuttaa hankaluuksia tulevaisuudessa.
Eläinlääkäri sekä kasvattaja osaavat mahdollisesti kertoa, mitä rotuja koiranpentu sisältää. Sillä on eroa, onko toinen vanhemmista esimerkiksi Cockerspanieli vai Kultainennoutaja tai ehkä Schäfer. Sen lisäksi, että se tulee vaikuttamaan pennun kokoon, se ennustaa myös luonteenpiirteitä. Kultainennoutaja on esimerkiksi paljon enemmän miellyttämisen haluinen kuin itsepäisempi Schäfer, joka vaatii ehkä enemmän koulutusta.
Koirarodut ovat sellainen asia, että ellei ole yhtään tiettyä rotua tiedossa, jonka haluaisi, mutta koira on kuitenkin perheeseen päätetty toivottaa tervetulleeksi, voi iskeä melkoinen runsaudenpula. Rotujen tarjoamat lukuisat vaihtoehdot kuvauksineen ja kehotuksineen saavat helposti pään pyörälle. Miettiä voikin myös, onko oleellista, että yksilö on rotukoira vai voisiko se olla sekarotuinen tai jopa resque, joita pelastetaan huonoista oloista yhdistysten toimesta. Näitäkin on paljon vailla sitä luotettavaa loppuelämän kotia.
Osui valinta sitten mäyräkoiriin, tai jos mielessä siintävät noutavat koirarodut, kuten vaikka Labradorinnoutaja, on ensin varmistettava, että tietää mihin on ryhtymässä. Jos on ennenkin omistanut koiran tai on hankkimassa kaveria nykyiselle yksilölleen, on tilanne toki hieman eri. Tällöinkin kuitenkin on varmistettava, että koirat tulevat toimeen keskenään. On harmillista joutua luopumaan jo rakkaaksi tulleesta ystävästä, mikäli asiat eivät sujukaan odotetusti.